29. KIRKKO, APUA...

Mitä jos kompastun hääpukuni helmaan ja kaadun rähmälleni kävellessämme kohti alttaria? Vielä pahempaa olisi ehkä pyörtyminen papin lausuessa sormusrukousta. Kolmas jännitettävä asia on, että miten kestän tämän hyvin tunteellisen, ikimuistoisen hetken purskahtamatta vuolaaseen itkuun. Kyyneleitä varmasti tulee, joten täytyy toivoa parasta, että vedenkestävät meikit todellakin kestävät. Apua, avioliittoon astuminen kirkossa on kyllä asia, jota tämä morsian jännittää kovasti!

Useimmissa tosielämän häätarinoissa hääparit toteavat, että vihkimistilaisuus on ollut asia, jota he ovat jännittäneet eniten omissa häissään ja jonka jälkeen he ovat kokeneet ihanan rentouttavan tunnelman vapautumisen, kun varsinainen hääjuhla on päässyt alkamaan. Ymmärrettävästi monet jännittävät etenkin kirkossa tapahtuvaa vihkimistä, sillä tapahtuuhan kaikki suhteellisen tiukasti samanlaisen kaavan mukaan tässä ainutkertaisessa tilaisuudessa, jossa avioliitto virallistetaan ja morsiusparin pitää pysyä skarppina kaikkien vieraiden tarkkailevan silmän alla.

Onneksi kirkossa käydään ainakin kertaalleen tutustumassa vihkimisen etenemiseen ja harjoittelemassa vihkimisen kulkua yhdessä kaason ja bestmanin kanssa. Voi tosin olla, että treenistä huolimatta suuren hetkemme koittaessa tapahtuu niin kutsuttu totaalijäätyminen, jolloin kaikki harjoitukset ja mielikuvat vihkimistilaisuuden kaavasta unohtuvat ja vihkimistilaisuudesta suoriudutaan täydellisessä häähumussa ja onnesta soikeana vaistojen pohjalta sisääntulomarssista riisinheittoon asti.

LÄHETÄ OMA KOMMENTTISI

Nimimerkki:

Kommenttisi

KOMMENTIT