Minä, Vickan ja prinsessahäät

Tämänkertaisessa Saara menee naimisiin -draamasarjan jaksossa Saara tahtoo leikkiä prinsessaa.

Prinsessahääthän ovat joka tytön unelma ja unelmahäiden synonyymi. Koska tänä kesänä vietetään Ruotsissa kuninkaallisia häitä, kaikki tämän vuoden morsiamet ovat vähän kuin kuninkaallisia. Ei muuta kuin prinsessaksi.

Mitenhän sitä leikittäisiin? En ole koskaan ollut mikään suuri prinsessahullu, joten minulta puuttuu empiiristä kokemusta ja teoriapohjakin on puutteellinen. Riittääkö jos puhuu sillä lailla että tää olisi niinku prinsessa ja sit tää sais vaan syödä prinsessakakkuu? Eikun se olikin barbileikkipuhetapa. Toisaalta, barbit, prinsessat, paljonko niillä nyt on eroa.

No mutta kappas, Siljalla onkin Royal Romance -risteilypaketti. Sinne. Ruotsin häiden aattona olisi myös ihan kuninkaalliset häät -risteily tarjolla, ja naimisiinkin voisi mennä siinä samalla risteilyllä, mutta kun on nyt tullut tehtyä tässä noita kaikenmaailman suunnitelmia ja varauksiakin. Sen siitä saa, kun on niin tavattoman varhain liikkeellä kuten me. Siksi nyt vain testaamaan kuninkaallista romantiikkaa laivalle.

Laivalla opin, että prinsessaromantiikkaan kuuluu parivuode ja vaahtokarkkeja ja samppanjaa. Sehän sopi samppanja-Saaralle. Laivan kuninkaalliseen romanssiin kuului myös parit drinkit ja ihan kelpo illallinen viineineen. Setin olisi minusta vielä viimeistellyt pöytään katettu munakuppi, kuten Ruotsin kuninkaallisella parilla kuulemma on juhlaillallisilla. Oikeat kuninkaalliset varautuvat aina siihen, että jos kaikki muu on heidän mielestään syömiskelvotonta huttua, aina voi tilata munan. Jos tässä aikoo täyspäiväiseksi prinsessaksi herjetä, tämä yksityiskohta on tärkeä muistaa kotona.

Tukholmassa oli hankittava Designtorgetilta pakollinen kihlaparitiskirätti ja ruokakaupasta olevinaan ironinen Victoria ja Daniel -suklaarasia kiusaksi jollekulle. Jälkikäteen luin, että kuninkaallisten häiden oheistuotteilla pötkii hyvin, sillä niitä arvioidaan myytävän miljardeilla kruunuilla. Tjaa, pitäisikö meidänkin ruveta tuotteistamaan omaa naimisiinmenoamme? Kai sitä jotain meidänpärstäisiäkin piparirasioita tai konvehteja saisi muutamalla markalla myytyä. Ja jos ei kuninkaallista tiskirättiä ihan tohtisi painattaa, niin jos nämä wannabe-rojalistit koristaisivat naamoillaan edes lattiarättiä tai jotain vessamoppia. Tai peflettiä, jolle voisi olla markkinaa ainakin kummankin eksien keskuudessa.

Sitten prinsessalla on vielä pukukysymys. Hihallinen pukuni ei tunnu juuri tällä hetkellä kovin prinsessaiselta, kun sitä vertaa kaikkialla näkyviin olkaimettomiin kermakakkupukuihin. Mutta tilanne muuttunee piakkoin, sillä kuninkaallisena morsiamena Victoria joutuu luultavasti menemään naimisiin hihallisessa asussa. Tämä taas joidenkin ennusteiden mukaan saattaa sytyttää hihallisten hääpukujen trendin. Jos näin käy, niin muistakaa minun olleen ensin ja oikeastaan siis raivanneen tietä Vickanille. Lällällää.

Kommentoi > [2] Kommenttia >